maanantai 29. marraskuuta 2010

Okrankeltainen neulemekko

Päätimme viettää tyttösten kanssa hitaan aamun. Emme kiirehdi kerhoon, emmekä kaupungille ja päivän asunakin tulee olemaan aika pitkään yöpuku. Toivomme, että pakkanen vähän lauhtuisi päivän mittaan.

Eilen virittelimme ensimmäisiä joulukoristeita paikoilleen. Oviaukon päällä roikkuvasta mistelinoksasta oli eilen jo suurta iloa, kun pienet serkukset innostuivat suukottelemaan toisiaan. Tänään voisimme aloittaa lasten kanssa piparitalon suunnittelun.

Monet viime aikoina valmistuneista käsitöistä on sujautettu suoraan pukinkonttiin, mutta on jotain otettu jo käyttöönkin. Sain viime viikolla valmiiksi Ninnille neulomani neulemekon ja se onkin ollut näillä pakkasilla kovassa käytössä.

Käytin neuleessa kietaisupuseron ohjetta, joka löytyy toiseksi uusimmasta Moda-lehdestä. Muokkasin paidasta mekon pidentämällä mallia ja leventämällä sitä helmasta. Mekosta tuli silti aluksi liian lyhyt ja pidensin sitä vielä muutaman sentin virkkaamalla. Käyttämäni lanka oli ohjeessa käytettyä lankaa ohuempaa, joten jouduin laskemaan silmukoita ja vähän purkamaankin ennenkuin sain koon oikeaksi.

Housut isosiskon vanhat. En muista enää mitä kaavaa olen käyttänyt. Paita Drappa dotilta ja huivi Ruotsista, isoveljeltä omittu.

Malli: Lapsen kietaisupusero, Moda 5/2010. Malli muokattu paidasta mekoksi.
Lanka: Viking Alpaca silk (50% alpakkaa, 50% silkkiä).

Okranväri on aika harvinainen meidän vaatekaapissa ja nyt olenkin aivan innoissani yhdistellyt mekkoa erivärisiin paitoihin ja asusteisiin.. ja astioihin;)

Mukavia pakkaspäiviä toivotellen
Sunna

lauantai 27. marraskuuta 2010

Lintumekon uudelleenarvonta

Terveiset kaukomailta!
Ensinnäkin kiitokset Sunnalle, joka on ahkeroinut ja tehnyt hurjan monta postausta poissaollessani!
Olemme saaneet myös muutamia uusia lukijoita, joten heille tervetuloa! 
Matkamme sujui loistavasti, eivätkä muutama sadepäivä ja lapsien kuumeilut juuri tahtiamme haitanneet. Ihanaa siis oli, ja olisihan siellä viettänyt vielä kolmannenkin viikon, mutta oma koti kullan kallis.
Vastassa ollut kylmä talvi yllätti, hrrrrr. 
Joulukin on jo kohta ovella ja lahjat vielä ajatuksen tasolla. 
Seuraaviksi viikoiksi riittää siis hommaa ;-).
 
Olemme huhuilleet arvonnassamme lintumekon voittanutta,
mutta koska emme ole häntä tavoittaneet, arvoimme mekon uudelleen.
Uusi voittaja on Katariina:

Katariina sanoi...
Ihania palkintoja! Osallistun siis arvontaan ja palkintotoiveena on tuo mekko :)
18. lokakuuta 2010 12.03

Laitathan meille sähköpostilla osoitetietosi, niin laitamme paketin tulemaan!

Alla pari matkallamme otettua kuvaa tyttösestä sekä mekkosesta, 
jonka olen aikaisemmin esitellyt vanhassa blogissani.


Voih...tahtoo takaisin...

Minä täällä elän vielä hetken lomamuistoissa ja aloitan sitten jouluvalmistelut.
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinne kaikille!

Kirsikka

Poista

 

tiistai 23. marraskuuta 2010

Tapetoinnista

Kävin eilen hakemassa tilaamani tapetit, jotka on tarkoitus laittaa poikamme huoneen seinälle. Valitsin vinokattoisen huoneen päätyseinään (omavaltaisesti) grafiitinharmaan pienikuvioisen tapetin ja nyt jo jännittää miltä se tulee näyttämään. Haluaisin aloittaa tapetoinnin heti, mutta en taida saada tapetointikaveriani houkuteltua pois olohuoneen sohvalta.

Juttelin kesällä ystäväni kanssa ja kerroin hänelle ihastelleeni ulkomaisissa blogeissa ja lehdissä lastenhuoneissa vilahtelevia pikkulokerikkoja. Samalla harmittelin, etten ollut ostanut sellaista kirppiksellä sen nähtyäni. Kuinka ollakaan ystäväni varastosta löytyi kaksi vanhaa lokerikkoa, joille hänellä ei ollut kayttöä. Sain toisen lokerikoista. Hioin ja maalasin sen ja liimasin tapetin palat paikoilleen.

Erilaisia kuoseja ja värejä rakastavalle tapetin valinta on ihanaa, mutta tuskaista puuhaa. Ihania vaihtoehtoja on aivan liikaa ja tapetoitavia seiniä liian vähän. Tässä lokerikossa ei onneksi tarvinnut valita vain yhtä mieluisinta vaihtoehtoa, vaan sai seinälleen monia suosikkejaan.

Lokerikko odottaa vielä seinälle pääsyä, mutta on sinne jo muutama petshoppi välillä hypännyt:).

Mukavaa viikkoa toivotellen
Sunna

P.S. Pari viikkoa sitten sattui hauska tilanne. Olin tapettikansioineni hakemassa tytärtäni kerhosta. Samaisella reissulla oli myöskin Kirsikka, jolle sitten innoissani esittelin tapettivalintojani. Olimme molemmat valinneet toisista tietämättämme omiin työhuoneisiimme samaa ihanaista Nina Campbellin tapettia, eri väreissä tosin;).
Tervetuloa kotiin Kirsikka!

lauantai 20. marraskuuta 2010

Lasten kanssa

Olemme olleet lasten kanssa keskenämme kotosalla jo toista viikkoa. Viikkoon on mahtunut monenlaista puuhaa, kuskauksia kerhoihin ja harrastuksiin ja vähäunisia öitä. Tänä aamuna nautimme siitä, että ei tarvitse lähteä mihinkään. Heti aamupuuron jälkeen virittelemme lapsille majan keittiön pöydän alle, siivoilemme ja käymme petaamassa yläkertaan sängyt odotettuja yövieraita varten.

Eskaripojallani on pienestä pitäen ollut silmää kauneudelle, tarkat sormet ja intoa suunnitella ja toteuttaa yhteisiä projektejamme. Usein perheen isän ollessa matkoilla levittelemme kankaat jätesäkeistä pitkin olohuoneen lattiaa. Lapset saavat osallistua suunnitteluun. Ompelemme nuken vaatteita, leikkiruokaa tai mitä mieleen juolahtaa.

Tyyny on yhteistyömme tulosta. Poikani piirsi kangasväreillä pellavakankaalle kuvan itsestään, minusta ja isästään ja valitsi sopivat kankaat vaatteiksi. Ompelin tyynyn kokoon ja se pääsi paraatipaikalle kodissamme.


Ruokapöytämme alla on leivänmurusten lisäksi lastemme maja. (Kumpikaan yllä olevista ei ole valmistunut viimeisten parin viikon aikana;).)

Kun meille joskus tulee yllätysvieraita ja varoittelen, että meillä on kyllä tosi sotkuista, niin voitte kuvitella että sitä todella on!

Nyt innolla siivoamaan!
Sunna ja kolme innokasta apuria

perjantai 19. marraskuuta 2010

Muutamia mekkoja..

Neulonta on vienyt viime aikoina mennessään ja puikoilla on keskeneräisenä mm. ihana okrankeltainen neulemekko Ninnille, mutta ei vielä mitään valmista näytettävää. Ompeluksiin tarttuminen sensijaan tuntuu tällä hetkellä työläämmältä. On niin monta keskeneräistä työtä ja vähintään yhtä monta uutta ideaa, joita tekisi mieli jo päästä kokeilemaan.

Muutama uusi mekko on kuitenkin valmistunut ja odottaa pakettiin käärimistä. Näiden mekkojen jujuna ovat kauniit värikkäät kankaat, joille nämä huonossa valossa, pikkukameralla otetut kuvat eivät valitettavasti tee oikeutta.



Kaikki mekkokankaat Kiinasta.

Mukavaa viikonloppua toivotellen
Sunna


keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Lämmintä ja villaista

Olipa tänään ihana herätä ja huomata, että ulkona on pakkasta monen sateisen päivän jälkeen. Veimme isoveljen ja isosiskon eskariin ja kerhoon ja lähdimme Ninnin, kuten hän itseään kutsuu, kanssa täydentelemään lankavarastojamme.

Viilentyneestä säästä innostuneina kaivelimme villapipot ja villahousut esille. Ninni on jo pitkään kuljeskellut kotona uusi villapipo päässään ja nyt sen sai laittaa päähän myös ulos mentäessä. Pipo on äitini ja minun yhteinen projekti. Hankin ohjeen ja langat ja äiti neuloi pipon vanhoja kotimaisia elokuvia katsellessaan. Pipo lensi luoksemme halki Suomen. Totesimme sen juuri sopivaksi ja viimeistelin sen ennen käyttöön ottoa.

Pieni pupujen ystävä nukahti matkalla lankakauppaan.

.

Malli: Laura-lettipipo, löytyy Ulla neuleen sivuilta.
Lanka: Marks&Kattens Eco baby ull kaksinkertaisena

Meillä molempien mekkotyttöjen luottovarusteet säiden viiletessä ovat villahousut. Alla olevat ovat äitini ja minun yhteistyötä viime talvelta. Äiti neuloi housut toiveideni mukaan ja neuloin niihin peppuun rimpsuja tanskalaisen mormor.nu-merkin villahousujen inspiroimana. Nämä ovat olleet tosi kovassa käytössä ja aivan ylisöpöt pienellä vaippapöksyllä.


Kukahan mullekin neuloisi harmaat villahousut! Äidille terveisiä;)
Sunna


maanantai 15. marraskuuta 2010

Pinnityyny

Mukavaa viikonalkua kaikille ja kiitokset edellisiin postauksiin tulleista kommenteista.

Kotona näyttää kaikkea muuta kuin kauniilta ja viihtyisältä. Sotku on järisyttävä ja pianonpäällys pursuilee keskeneräisiä ompeluksia ja ahdistus tekemättömistä joululahjoista kasvaa päivä päivältä. Nuorimmaiseni lopetti viime viikolla päiväunien nukkumisen ja samalla luovuimme vihdoin tuttipullosta. Minulla on siis aamusta iltaan apunani väsynyt ja kiukkuinen pikkutyttö. Saan vaan haaveilla ompelukoneen ääreen pääsystä.

Tässä kuitenkin vinkki muille innokkaille ompelijoille. Ompelin pari vuotta sitten sarjatuotantona pinnityynyjä omaan käyttöön ja lahjoiksi kummitytöille ..ja heidän äideilleen;). Idean pinnityynyyn löysin aikoinaan Poppy Rose-vaatemerkin nettisivuilta. Tyyny on erittäin helppo toteuttaa ja ainakin meillä se on ollut kovassa käytössä. Pinnejä ja hiuslenksuja kun tuntuu lojuvan siellä täällä.



Pinnityynyn "nauhoista" toinen on avattava ja siihen voi pujottaa myös hiuslenksuja.

Nyt on rusinat syöty ja äidin armonaika lopussa..
Sunna


lauantai 13. marraskuuta 2010

Eräiden verhojen tarina

Äidilläni on hyvä nuoruusaikainen ystävätär, jolla on ikäiseni tytär. Olen tuntenut hänet niin kauan kuin muistan ja hän on edelleen yksi parhaista ystävistäni. Nykyään meillä molemmilla on pieniä lapsia. Olemme toistemme tytärten kummeja ja lapsemme ovat ystäviä keskenään.

Lapsuudessani vietin paljon lomia ystäväperheemme luona, kun asuimme kaukana toisistamme. Muistan hyvän ystäväni huoneen pienine yksityiskohtineen, smurffikokoelman suuren ilmoitustaulun päällä, ihanan api-talon, parven, verhot.. Ystäväni muuttaessa ensimmäiseen omaan kotiinsa huoneessa tehtiin muutoksia ja siinä yhteydessä joitakin siellä olleita huonekaluja ja tekstiilejä kulkeutui äidilleni.

Joitakin vuosia sitten kaivelin äitini vaatehuonetta ja löysin sieltä ystäväni huoneen vanhat verhot. Ne tutut ja muistoja herättävät. Aikaa oli kuitenkin kulunut riittävästi ja osasin katsoa niitä uusin silmin. Verhot olivat aika kuluneet ja värit paikoin haalistuneet, mutta keksin niille kuitenkin käyttöä. Parin viime vuoden aikana lila väri on vaivihkaa hiipinyt kotiimme ja paloja näistäkin vanhoista verhoista löytyy kodistamme sieltä täältä.

Ensimmäisiä verhoista tekemiäni ompeluksia oli tämä mekko, joka alkaa jo jäädä lyhyeksi. Kaavana Ottobre-lehdestä 1/2008 löytyvä Rose-mekko.

Verhokankaalla olen päällystänyt myös nuken kantokopan.


Kangasta löytyy myös viirinauhasta.


Nukkekodin asukkaista mummo on saanut mekon verhokankaasta. Nukke on ostonukke, jolle olen ommellut uuden muotoillun vartalon ja hankkinut uuden peruukin.


Ihastuin vuosia sitten Designers Guildin kahvikuppi-kankaaseen. Se ei silloin eikä nytkään sopinut bubjettiimme. Päätin muokata ideaa itse ja ompelin ja aplikoin kahvikuppikankaisen tyynynpäällisen. Ihan verhojen ompeluun asti ei kärsivällisyyteni riittänyt;)

Tyynyliinaan olen yhdistänyt virkattuja kukkasia.

Nyt verhokangas alkaa olla lopuillaan. Onneksi olen ehtinyt tehdä siitä myös mekon ystäväni tytön nukelle. Viimeiset palaset taidan käyttää puuhelmien päällystämiseen.

Leppoisaa lauantaita kaikille ja erityisterveiset E:lle, joka ehti jo tunnistaa vanhat lastenhuoneen verhonsa blogistamme.

Sunna



torstai 11. marraskuuta 2010

Anni-Máret ja Rauna-Maria


Pidän joulun odotuksesta, kynttilöistä, tuoksuista, musiikista. Pidän lahjojen antamisesta ja etenkin niiden suunnittelemisesta ja tekemisestä. Mutta ehkä kaikkein eniten joulussa nautin niistä yöllisistä hetkistä joulupyhien aikaan, jolloin lapset nukkuvat ja saamme siskoni kanssa levitellä käsityömme keittiön pöydälle ja valvoa koko yön syöden konvehteja, ommellen ja nauttien toistemme seurasta.

Viime syksynä innostuin steinernukeista ihasteltuani niitä useissa ulkomaisissa blogeissa. Yritin etsiä nukkekurssia ja soittelin läpi steinerkouluja ja työväenopistoja, huonolla menestyksellä. Periksiantamattomana luonteena hankin kaiken saatavilla olevan kirjallisuuden, haastattelin nukketarvikkeita myyvien liikkeiden myyjiä ja vietin yökausia surffaillen netissä etsien vinkkejä ja kaavoja.

Tein kuin teinkin viime jouluksi molemmille tytöilleni nuket lahjaksi. Lisäksi ompelin nuket itselleni ja sisarelleni. Olimme nimittäin päättäneet ommella niille joulun pyhien aikaan sukumme mallin mukaiset lapinpuvut. Projekti oli todella aikaavievä, sillä teimme kaiken takin ompelusta silkkihuivin solmimiseen oikeaoppisesti, niinkuin meidän omissa lapintakeissammekin on tehty.

Siskokset Anni-Máret ja Rauna-Maria


Sisareni kunnosti äitini kätköistä löytyneen vanhan komsion, jossa nukkevauvan on nyt hyvä nukkua.


Anni-Máret kävi pari päivää sitten pikaisesti tapaamassa sisartaan Rauna-Mariaa ja tytöt asettuivat yhteiskuvaan. Rauna-Maria lainasi pitsihattuaan sisarelleen, joka oli lähdössä näyttelymatkalle Jakutiaan.

Haaveilen edelleen lisäopista nukkejen ompelussa. Yksi taitavimmista tietämistäni tekijöistä on saksalais-ruotsalainen Fröken Skicklig, joka pitää saman nimistä ihastuttavaa blogia. Uskon, että saan vaan haaveilla hänen kursseilleen pääsystä, mutta jos joku teistä osaa vinkata lähempänä pidettävistä nukkekursseista olisin onnellinen!

Se siitä aiemmin lupailemastani blogihiljaisuudesta, täällä sitä taas kukutaan;)
Sunna

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Lastenhuonetta ja nukkekotia


Yöllä satanut lumi on sulanut ja ulkona on märkää ja koleaa. Vanhemmat lapset ovat kerhossa ja eskarissa ja olemme nuorimmaisen apurin kanssa viettäneet aamun sisällä nukkekodilla leikkien. Sain viime yönä maalatuksi nukkekodin lattiat enkä malttanut olla sovittelematta muutamia tavaroita paikoilleen.

Seuraavat kuvat eivät ole nukkekodistamme vaan lasten yhteisestä huoneesta. Remontin yhteydessä purimme kahden pikku huoneen välisen seinän ja tässä reilun kokoisessa huoneessa nukkuvat tällä hetkellä kaikki kolme lastamme.

Nuorimmaisen nurkkauksessa on seinällä Inken tapettipuu. Jatkettavan sängyn on isä tehnyt tyttärelleen.


Prinsessakatoksessaan nukkuu keskimmäinen kullannuppu.

Eskaripojalle on valmistumassa oma huone yläkertaan. Omaa tilaa kaivataankin jo kovasti. Tapetit on jo tilattu ja pian päästään tosi toimiin.


Sitten kurkistus nukkekodin keskeneräiseen lastenhuoneeseen. Nukkekodin ylimmästä kerroksesta tulee lasten valtakuntaa. Monet aiempaan nukkekotiin tekemistämme huonekaluista mukailevat kotimme sisustusta. Niinpä päätimme tehdä nukkekodin tyttöjen huoneeseenkin samanlaisen puutapetin kuin oikeassa lasten huoneessa. Sopivia värikkäitä tapetinpaloja löytyi kotoa valmiina, mutta rungon tapettia ei ollut enää tallessa. Käväisin kaupungilla käydessäni Gaudete Kidsissä ja sain sieltä suureksi onnekseni palan juuri oikeaa tapettia. Olin nukkekodin puun tapetoinnista lähes yhtä innoissani kuin aikanaan isonkin puun kanssa askarrellessani.


Seinällä Laura Ashleyn tapetti. Tyttönukke muokattu ja uudelleen vaatetettu edullinen ostonukke. Sänky mieheni tekemä. Kissa ostettu nalle- ja nukkemarkkinoilta.

Sormet syyhyten katselen keskeneräistä nukkekotiani. Tekisi mieli tarttua pensseliin ja jatkaa remontointia, mutta perunat on ensin kuorittava;)

Sunna


P.S. VIELÄKIN KAIPAILEMME ILONAA, JOKA OSALLISTUI ARVONTAAMME. OLET VOITTANUT LINTUMEKON JA PINNIN!! OTATHAN MEIHIN PIKAISESTI YHTEYTTÄ!


tiistai 9. marraskuuta 2010

Remonttia ja lähdön tunnelmia

Seuraavat viikot blogissamme elellään hiljaiseloa. Kirsikka perheineen nautiskelee kaukomatkailusta ja oma kamerani matkaa parhaillaan kohti Kiinaa.

Meillä jatkuu arkiset aherrukset. Löysin pari viikkoa sitten paikallisesta työkeskuksesta vanhan päiväkodista poistetun nukkekodin. Nukkekoti oli yllättävän hyvässä kunnossa. Purimme sen osiin, hioimme ja maalasimme yhdessä lasten kanssa. Suuri osa huoneista on nyt saatu tapetoiduksi ja lankkulattia odottaa maalausta. Aiempaan nukkekotiimme hankittu nukkeperhe odottaa malttamattomana muuttoa uuteen tilavampaan kotiin. Remonteilla tuntuu olevan tapana viivastyä, niin tälläkin ja saamme varmaan vielä hyvän tovin kestää tätä projektia keskellä olohuonettamme.




Samaisella ostosreissulla nuorimmaiseni löysi itselleen sopivan pienen tuolin. Tuoli on myöskin päiväkodin poistoja. Hioimme ja maalasimme sen ja ompelin siihen kierrätyskankaasta pehmusteen. Tuolin omistaja on tarkka tuolistaan. Tähän on muiden turha edes kuvitella istahtavansa.


Toivottavasti saamme parin viikon päästä nauttia ihanista kesäisistä mekkokuvista Kirsikan palaillessa lomamatkaltaan. Tarvitsisin ainakin itse vähän piristystä tähän marraskuun pimeyteen!

Leppoisaa viikkoa toivotellen
Sunna





lauantai 6. marraskuuta 2010

Lila hame lahjaksi

Lapset nukkuvat suloisesti sängyissään. Tänä iltana ei nukkumattia tarvinnut odotella pitkään, niin paljon touhua on päivään mahtunut. Olimme juhlimassa tänään 3-vuotta täyttävän neitosen synttäreitä koko perheen voimin. Lahjaksi ompelin hänelle lilan puolihameen. Lila on kuulemma tämänhetkinen lempiväri.

Tyttäreni suostui kuvausmalliksi, ennen hameen laittamista lahjapakettiin.


Hameessa kaytetty lila kangas Eurokankaan palalaarista, tehosteena käytetty kangas Ottobre-shopista. Tikkari Gaudete-Kidsista.

Hyvät yöt, nyt kiireesti hampaiden pesulle!
Sunna


perjantai 5. marraskuuta 2010

Pilkullinen mekko

Sain pari päivää sitten tyttäreltäni positiivista palautetta ompelutaidoistani. Hän kysyi samalla, että tuliko minulle nyt hyvä mieli, kun hän sanoi minulle mukavia asioita. Samaan hengenvetoon hän ehdotti, että voisin ommella hänelle uuden mekon. Tärkeää oli, että hän sai itse valita kankaan ja vaikuttaa myös malliin.




Kankaaksi valikoitui pilkullinen kierrätyskangas. Malliin olen ottanut vaikutteita Summer vacation dress-mekko-ohjeesta, joka löytyy seuraavasta osoitteesta www.dana-made-it.com.


Mekon jujuna ovat ovat kumilankarypytykset yläosassa, olkaimissa ja taskuissa. Mekossa ei ole varsinaista kaavaa. Siinä leikataan yksi suorakulmainen kappale, joka rypytetään yläosastaan. Tässä mekossa mittasin tyttäreni rinnanympäryksen ja kerroin sen kahdella saadakseni sopivan leveyden.

Kumilankarypytys ei meinannut heti onnistua. Meinasin jo irtisanoa yhteistyösopimuksen ompelukoneeni kanssa ja kun vielä nettikin lopetti toimintansa samassa yhteydessä osansa harmituksestani saivat myös naapurissa sähkötöitä tekevät remppamiehet.

Lopputulokseen ovat kuitenkin tyytyväisiä sekä äiti että määrätietoinen tytär.

Mukavaa viikonloppua toivotellen
Sunna






torstai 4. marraskuuta 2010

Keijuista prinsessoihin

Meillä asuu kaksi pientä prinsessaa, jotka pitävät kaikesta vaaleanpunaisesta, rimpsuista, hörsöistä, kukkasista ja roolivaatteista. Tyttösten onneksi niistä pitää myös äiti.

Pari vuotta sitten ompelin vanhemmalle tyttärelleni prinsessamekon. Käärin mekon silkkipaperiin ja taittelin askartelemaani pukulaatikkoon. Pukulaatikon päällystin vanhalle tapetilla ja lisäsin kanteen kuvan tyttärestäni ja kuninkaallisen monogrammin. Taisin odottaa joulua sinä vuonna enemmän kuin pieni tyttäreni.

Tyttärelläni on samat nimikirjaimet kuin Norjan prinsessa Märtha Louisella.



Mekon kaava oma, kankaina käytetty Eurokankaan palalaaarilöytöjä ja kaappien kätköistä löytyneitä pitsejä ja kukkasia. Kuvassa näkyvä kruunu on Karttuunin tuotantoa.


Prinsessamekossa on liihoteltu kotona, käyty naamiaisissa ja jopa lähikaupassa. Käytön jäljet alkavat jo näkyä ja helma lyhetä tytön kasvaessa. Onneksi vaatekaapissa odottaa jo uusi isompi hursailumekko käyttöönottoa.

Nyt arkisiin askareisiin,
Sunna

P.S. HUHUU ILONA ! Otathan yhteyttä pikapuoliin. Olet voittanut arvonnassamme lintumekon ja pinnin!




tiistai 2. marraskuuta 2010

Keijupoukamassa


Viikonloppuna olimme juhlimassa 4-vuotta täyttäneen kummityttöni synttäreitä. Uuden uutukaiset siivet innostivat tytöt keijuleikkeihin.




Päivänsankarilla päällään keväällä ompelemani mekko, jossa kaavana variaatio jo tutuksi tulleesta mekkomallista. Kangas on pellavasekoitetta ja palalöytö pienestä kangaskaupasta.

Lahjaksi neuloin hänelle neuleliivin. Neuleessa käytetty lanka on Cascade Yarnsin Cascade 128, 100% perulaista villaa ja ostetty Titityy-lankaliikkeestä. Linkki neuleohjeeseen löytyy Kirsikan aiemmasta neuleaiheisesta postauksesta. Tikkari Gaudete Kidsistä.

Mukavaa päivää toivotellen
Sunna

P.S. Muille neulomisesta innostuneille tiedoksi. Sivupalkissa näkyvässä neuleliivissä olen käyttänyt lankana Rowanin Cocoonia.