sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Kuinka kissa tuli taloon..

Joku saattaa muistaakin, että Limppusemme voitti hetki sitten arvonnassa jääkaapin. Hän oli voitosta riemuissaan, mutta ilo muuttui vielä suuremmaksi, kun saimme vaihdetuksi jääkaapin pehmokissaan..

.. ja muutamaan muuhun ihanuuteen, jotka olivat kovasti äidinkin mieleen. Kauppiaskin oli silmin nähden huojentunut, kun hänen ei tarvinnutkaan järjestää jääkaapille lupaamaansa kotiinkuljetusta halki Suomen.

Meille siis kotiutui Emma-kissa. Saimme kissalle kaupasta mukaan pahvilaatikon, jolla se kuljetettiin varovaisesti uuteen kotiinsa. Laatikosta muodostui myöhemmin kissalle oma pesä, johon ompelin sille pienen tilkkupeiton ja kalan. Tikkasin peiton käsin ja kirjoin siihen etupistoin pienen tassunjäljen.



Kala on ommeltu heijastinkankaasta.Tilkkupeitossa kankaina on käytetty Lapin reissussa mukana olleita kankaita, pääasiassa Amy Butlereita piristettynä kierrätyskankailla ja palalaarilöydöillä. Suurin osa kankaista Eurokankaasta.

Palasimme juuri kotiin väsyneinä ja pitkästä matkasta nyhrääntyneinä. Ihanalta tuntuu kuitenkin ajatus saunasta ja omaan sänkyyn sukeltamisesta!

Pitemmittä puheitta mukavaa alkavaa viikkoa!
Sunna

perjantai 25. helmikuuta 2011

Prinsessamekko ja naamiaiset

Kevät on perheessämme juhlien aikaa. Kaikki kolme lastemme ovat syntyneet parin kuukauden sisällä huhti-toukokuussa ja tähän asti olen myhäillyt tyytyväisenä järjestellessäni heille yhteisiä juhlia. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut ja kahdella vanhimmalla alkaa olla jo omat kaveripiirinsä kerhoista ja eskareista ja äidillä siis edessä monet juhlajärjestelyt..

Keskimmäinen haluaa ehdottomasti prinsessajuhlat ja vanhimmainen kutsua kaikki yli kaksikymmentä eskarikaveriaan. Nuorimmaisella ei ole vielä suurempia vaatimuksia, mutta sen olen oppinut kantapään kautta että kolmevuotiaalle ei kannata järjestää naamiaisia..

Kun kaksi vanhinta lastamme juhlivat yhteisiä 1- ja 3-vuotissynttäreitään kuninkaallisella teemalla neljä vuotta sitten, askartelin 15 metriä linnanmuuria ja ompelin kaikille teemaan sopivat asut. Kolmevuotias kiemurteli tyytymättömänä silkkisissä pussihousuissaan, jotka äiti oli innoissaan ommellut, eivätkä lapset muista nyt jälkikäteen juhlistaan juuri mitään.

Veimme myös esikoisemme aikoinaan yksivuotiaana Ruotsiin Kålmordenin eläintarhaan elämysmatkalla. Mietin nyt, miksi emme matkustaneet silloin vaikka Pariisiin, kun se olisi ollut vielä yhden pienen kanssa mahdollista. Eläintarhareissu olisi sopinut paremmin lapsille, jotka jo itse kävelevät ja suuret prinsessajuhlat olisi voinut järjestää viisi vuotta täyttävälle neitoselle, joka niitä itse osaa toivoa. Pariisin matkasta voimme nyt vain haaveilla, kun käynti Pietarsaaressakin on tällä tiimillä melkoinen voimain ponnistus:)

Aloitin kuitenkin Limpun toivomien prinsessajuhlien suunnittelun ompelemalla hänelle uuden prinsessamekon entisen pieneksi jääneen tilalle.

Mekon kaava on Prinsessakirjasta, jonka ovat kirjoittaneet Lenee Grue & Line Watt.
Helmaosan kankaat ovat Kiinasta, yläosan turkoosi kangas Eurokankaan palalaarista, pilkullinen kangas Volksfadenilta ja kukikas kierrätyskangas hyvän ystäväni kirppislöytö:)
Taustalla näkyvä virkattu matto on äitini käsialaa.

Tiarassa on käytetty muovi-, puu- ja lasihelmiä. Rautalankakehyksen päällystin hopeanvärisellä poronnahalla. Kaikki materiaalit tiaraan löytyivät sisareni varastoista.. joka on aikamoinen aarreaitta niin pienelle kuin isommallekin prinsessalle:)

Lasten toiveesta vietimme omalla porukallamme naamiaisia. Limppu sai pukeutua uuteen mekkoonsa ja isoveljelle kehittelimme merirosvovarusteet. Juhliimme osallistui myös pelle ja pari metsän eläintä. Kaksivuotiaamme ei halunnut pukeutua mihinkään asuun ja muidenkin asuista karhun musta kuononpää ja pellen nenä olivat hänelle liian jänniä juttuja..



Merirosvolle ompelin päähuivin mustasta lakanakankaasta. Huiviin aplikoin valkoisen pääkallon kuvan myöskin lakanakankaasta. Käytössäni ei ollut mitään tukikankaita, joten lopputulos ei kestä lähempää tarkastelua, mutta se ei hurjaa merirosvoa hidastanut, päin vastoin:)
Silmälappu haettiin apteekista ja kädessä merirosvolla on addjansa (isoisänsä) veistämä puinen puukko.


.. kuka arvaa, mikä eläin minä olin? Näiden lisäksi minulla oli sarvet ja sapara:)

Lomamme alkaa olla lopuillaan ja pian alkaa kolme päivää kestävä matkamme kohti kotia!
Mukavaa viikonloppua ja lomaa lomalaisille:)
Sunna

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Vielä on talvea jäljellä...

...vielä tulee kylmiä päiviä. Hrrrr.
Niitä on kyllä ollut riittämiin tällä lomalla.
Pikaisesti on ulkoiltu ja sisällä istuttu. Senkin edestä kyläilty sukulaisilla ja hyvillä ystävillä <3.
Tänään palattiin Tuurin kyläkaupan ja Triteks Oy:n kautta kotio. Mukaan välietapeilta lähti kangasta, kangasta ja kangasta. Osaankohan enää mitään muuta ostaakaan...? Hups. 

Neulominen on mitä parasta matkapuuhaa.
Matkustaminen autossa sujuu joutuisammin, jos käsissä on jokin tarpeeksi helppo neulomus.
Päätin tikuta vielä parit neuleet tytölle. Hän kun ei jostain syystä huoli kaulaliinaa, niin nyt kokeillaan peittää kaula kaulurilla. Sille täytyi tietysti tehdä kaveriksi sopiva pipo.

 Lanka on Drops Design:in Merino Extra Fine (100% Merino Wool Superwash) Tikata Oy:stä.
Ihanan pehmoista.
Pipo on omasta päästä, keksitty siis. Pohdin kovasti sen osittaista purkamista, sillä piposta tuli vähän liian suuri ja kavennukset olivat liian harvakseltaan kun olin kavennelut liian aikaisin. Toteutin purkamisen sitten kotimatkalla ja nyt se on paljon parempi. Kuvat on otettu ennen purkutöitä.

Kaulurin ohjeen löysin Ullaneuleen sivuilta. Toteutus hieman muunneltu.

Jotain muutakin on syntynyt loman aikana, ja vielä on lomaa myös jäljellä kässyjen tekemiseen (ja paljon muuhunkin), mutta niistä sitten myöhemmin lisää :).

Olemme saaneet taas tunnustuksia! Tässä molempien mekkotehtailijoiden puolesta voin sanoa, että olemme niistä kovasti kiitollisia ja otettuja! Palaamme niihin heti, kunhan näämme taaseen. Edellisestä kerrasta tuntuu olevan jo ikuisuus, vaikka eihän siitä niin kauan todellisuudessa ole :).
 Sunnalle siis terveisiä ja mukavaa loppulomaa!
Ja hyvää lomaa myös muille talvilomaa parhaillaan viettäville!

Kirsikka

maanantai 21. helmikuuta 2011

Ulkoilua uusissa lakeissa


Vihdoinkin säät suosivat Lapin matkaajia. Pakkanen on laskenut reilut parikymmentä astetta ja lapset ovat nauttineet ulkoilusta pitkän sisällä vietetyn viikon jälkeen. Olemme käyneet kalassa, peuhanneet lumessa, moottorikelkkailleet ja istuskelleet rauhassa pihalaavussa makkaraa paistellen.

Molemmat tytöt ovat saaneet käyttöönsä uudet perinteisen saamelaisen mallin mukaan valmistetut kilinnahkalakit. (Siskoni patisti minut lakin ompelupuuhiin, kun tulimme näihin arktisiin olosuhteisiin pelkkiin pipoihin sonnustautuneina:))

Lakeissa on käytetty materiaaleina kilinnahkaa, verkaa ja koristenauhoja ja ne on ommeltu pääosin käsin. Olemme tehneet lakit yhteistyöllä sisareni kanssa ja tuntui mukavalta, että tytöt ottivat ne heti omikseen.


Pienin retkeläinen nukahti päiväunille rekeen kesken ulkoilun.


Nyt saunan lämmitykseen ja ideoimaan huomisia asuja. Lapset ovat nimittäin kaavailleet huomiseksi naamiaisia. Prinsessapuku helmitiaroineen on jo valmiina, mutta tasapuolisuuden nimissä hevimiehenkin asustusta täytyy vielä vähän mietiskellä:)

Mukavaa hiihtolomaviikkoa toivotellen
Sunna


perjantai 18. helmikuuta 2011

Voihan keiju!

Luvassa siis lisää keijuja.
Tällä kertaa esittelen yhden ihanaisen mekon, jonka tyttäreni avasi kääreestään syntymäpäivillään.
Se ei siis ole itse tekemäni, mutta olen saanut luvan esitellä sen teille täällä.
Tyyny vuorostaan on tyttäreni ja minun yhteinen projekti.


Olen jo pitkään halunnut tehdä käsitöitä, joiden suunnittelussa lapseni olisi mukana.
Innoittajani Sunna on ollut tällä saralla kovin ahkera, ja niinpä hänen ja hänen lastensa yhteistyössä on syntynyt upeita laukkuja, tyynyjä sekä pehmoleluja.

 Tämän tyynyn kankaat päätti tytär itse. Äiti ohjasi hieman...yritti olla ohjaamatta liikaa, haastavaa.
Vasemmalta oikealle:
Amy Butler  Eurokangas, käsityöpuuvilla Eurokangas, puuvillasatiini Volksfaden, puuvilla Volksfaden.

 Tämän keijukaisen taiteili tyttäreni ensin paperille tussilla. Sitten äiti skannasi piirroksen. Ja lopuksi tulosti sen Bubble Jet Set 2000:lla käsitellylle puuvillalle. Kuvio on ommeltu kiinni tyynyyn vapaalla ohjauksella kirjontapaininjalkaa käyttäen. Apumateriaalina käytin liimaharsoa. Lopuksi olen tehnyt koristeompeleen muliinilangalla ompelukoneompeleen päälle.
Olemme molemmat kovin tyytyväisiä lopputulokseen. Kevättä odotellessa tekisi mieleni tehdä lisää tämän kaltaisia värikkäitä tyynykavereita vähän joka huoneeseen. Saas nähdä, iskeekö tyynybuumi...

Mutta nyt tähän ihanan ihanan ihastuttavaan mekkoon! Sen on taiteillut kukas muukaan, kuin Sunna.
Kovasti on tyttären ja äidin mieleen, kiiiitoss <3
Mekko ei valitettavasti pääse ihan oikeuksiinsa näissä kyseisissä kuvissa.

 Ohuenohut puuvilla on muistaakseni Kiinasta.
Vuorena käytetty valkoista puuvillabatistia.
Kaava yhteisen kavoituksemme tulosta.

Helmaan Sunna oli taiteillut ihanaisen keijukaisen, jonka hän oli painanut ilmeisesti kalvosabluunaa apuna käyttäen. Itselleni ei olisi heti tullut mieleeni painaa kuviolliselle kankaalle, mutta tässä se toimii ja on mielestäni jotenkin niin täydellisen herkkä. 
Ja ehkä vielä siksi, että sen on painettu juuri kuultopastalla, eikä peittopastalla.
Voin vain huokailla katsellessani mekkoa...

Tänään alkoi loma, ah ihanuutta!
Nyt tämä äiti lähtee pakkaamaan sopivia käsityötarvikkeita mukaan, jottei aika vain kävisi pitkäksi huomisella automatkalla....
 
Aurinkoista (ja toivottavasti vähän lämpöisempää) viikonloppua!
Kirsikka

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Pakkastervehdys pohjoisesta

Tervehdys täältä paukkupakkasten keskeltä pohjoisesta! Lauantaina olimme perillä mummon luona ja siitä lähtien on ollut niin kylmä, parhaimmillaan 36 astetta pakkasta, että nuhaiset lapset ovat saaneet katsella ihanaa keväistä aurinkoa ja kimmeltävää lunta tähän asti vain ikkunan sisäpuolelta.

Onneksi sisälläkin on keksitty kivaa tekemistä. Lapset ovat pelailleet, tehneet varjoteatteria ja välillä seuraamme ovat liittyneet Risto ja Rauha, Eemeli tai Heinähattu ja Vilttitossu. Ihan parasta seuraa pakkaspäivinä;)

Olen ommellut ja neulonut enemmän kuin aikoihin, kaikenlaista nalleista prinsessamekkoihin. Mieheni pyöritteli epäuskoisena silmiään, kun pakkasin lähtiessämme kassit täyteen kankaita ja lankoja. Olen täydennellyt varastojani vielä kiertävässä pala-autossa ja ostin uuden (vanhan) ompelukoneenkin kiertävältä ompelukonekauppiaalta. Sillä voi ommella nahkaakin ja pian Ninnin uusi karvalakki on valmis ja ehkä uskaltaudumme sitten kunnolla ulkoilemaankin.

Huomasin äsken unohtaneeni kameran muistikortin kotiin, joten kuvia uusista tuotoksista laittelen sitten viimeistään kotiin palattuamme.

Ennen lähtöämme ehdimme osallistua ihanan keijun synttärijuhliin ja tässä muutamia kuvia tyttösteni juhlaeleganssista. Mekot olivat molemmilla tuunattuja Turkin tuliaisia. Ninnille ompelin vihreät legginsit ja Limpulle löytyi kaapista samanväriset jumppatrikoot. Molemmille laitettiin kukkasia ja vihreää köynnöstä pukuun ja hiuksiin.

Siivet on tilattu aikoinaan Tanskasta. Kukat hiuksissa Mosa Interiors-liikkestä.

Vihreä köynnös on ostettu Sinellistä.


Pikkukeijun hiuksia koristi H&M:stä ostettu hiuspanta, johon ompelin lisäksi vihreää köynnöstä.

Lapset askartelivat teemaan sopivat kortit suloiselle sankarittarelle ja lahjakin oli tehty teemaan sopivaksi. Siitä lisää myöhemmin;)

Nyt lähdemme kokeilemään ulkoilua!
Mukavaa viikkoa toivotellen
Sunna


P.S. Matkamme tänne pohjoiseen oli pitkä ja vaiheikas. Viimeisellä pysähdyspaikalla, vaippashown ohessa, täyttelin arvontalipukkeet lasten nimillä. Pian saimme soiton, että Limppu oli voittanut pääpalkinnon, jääkaapin! Sopii jotenkin hyvin näihin viileisiin tunnelmiin:)

maanantai 14. helmikuuta 2011

Rauha pallannut keijupoukamaan

Huh heijaa! Juhlaviikosta selvitty! 
Meillä vietettiin viime viikolla kahteen otteeseen tyttäreni 5-vuotis syntymäpäiviä keijuteemalla.Viikolla keijupoukamassa vierailivat kerhokaverit. Eilen talo täyttyi sukulaisista, kummeista ja muista ystävistä.


 

Koristelun pääteemoja olivat suuret ja vähän pienemmät silkkipaperikukat sekä perhoset.
Silkkikukkien teossa itse juhlakalu auttoi äitiä hieman, mutta suurin osa jäi äidin tehtäväksi. Liekkö askartelun haastavuuden takia. Perhoset on ostettu Kodin Terran alennusmyynnistä. Lastenhuoneeseen olin aluksi ajatellut virittää jonkinlaista telttaa, mutta tekovaiheessa teltta muuttui ennemminkin katokseksi.
Katos viritettiin kahdesta isosta valkoisesta lakanasta, jotka kiinnitettiin pienillä koukuilla kattoon.

Siipien suhinalta ei voinut välttyä.

Tälle katokselle tuskin saa ihan pian purkulupaa.

Kerhokaverit saivat kakun sijaan tällaisia kuppikakkuloisia.
Ja näistäkin kakkuloisista maistui lähinnä tuo vaaleanpunainen osa, hih.

 
 Eiliset vieraat saivat esimerkiksi sisareni tekemää herkullista kakkua (Kiitos vielä!) sekä tyttäreni ja hänen kaverinsa koristelemia keppikeksejä.

Juhlakalu itse pukeutui tällä kertaa hieman tuunattuun ostomekkoon, joka tuotiin Thaimaasta tuliaisena.
Hiuksiin lisättiin pari silkkikukkaa (Kodin1) sekä köynnöstä Sinellistä.
Asuun kuuluivat myös tietysti siivet, jotka taitavat näkyä hieman toisessa kuvassa.


Meillä oli kaikin puolin onnistuneet juhlat!
Nyt voi  taas hengähtää puoleksi vuodeksi, ennen kuin on toisen lapsen syntymäpäivät. Juhlat ovat kivoja ja niitä on kiva järjestää, mutta kyllä ne vaativat aina omat ponnistuksensa.

Pienen ompelutauon jälkeen ompelukoneen kaasujalkaa taas kuumottaa.
Auringon paistaessa tekisi mieleni tehdä kotiin jotain värikästä ja raikasta.
Tämä viikko on kuitenkin työntäyteinen, joten katsotaan, joudunko odottamaan loppuviikkoon.

Lopuksi haluamme vielä Sunnan kanssa toivottaa 
Hyvää Ystävänpäivää 
kaikille teille, joilla on ainakin  yksi hyvä ystävä! 
Pitäkää huolta toisistanne!

Kirsikka

P.S. Kiitokset rakkaalle miehelleni näistä seitsemästä avioliittovuodesta
sekä puolet pidemmästä ystävyydestä <3


keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Mekkoja menneiltä kausilta

Viime päivinä on ollut jotenkin vetämätön olo ja kaikki on tuntunut jäävän vähän puolitiehen. Yläkerran lattia on kankaiden vallassa. Olen suunnitellut useampaakin projektia, mutta homma ei ole oikein lähtenyt käyntiin.

Mielessä on myös hitaasti etenevä esikoisen huoneen remontti ja sisustus. Seinä on tapetoitu, mutta en olekaan enää varma onko tummanharmaa kuitenkin liian tumma ja ainakin sänky on nyt väärän värinen.. Huoneen nurkat ovat myös täynnä monenlaisia nyssyköitä, joissa on kirppikselle meneviä, liian pieniä ja muuten vaan lajiteltavia ja paikkaansa etsiviä vaatteita ym..

Aloitin siis myös huoneen raivauksen, joka sekin jäi kesken ja kirjahylly keskelle lattiaa.. Jatkoin lajittelemalla vähän kirppistavaroita ja ajattelin samalla käydä läpi myös vanhoja kesävaatteita.

Muutamat viime kesäisistä mekoista mahtuivat vielä ja saavat palata vaatekaappiin odottamaan ilmojen lämpenemistä.

Malli: Oma
Kankaat: Turkoosi kangas Malesiasta, pienemmät kaitaleet sieltä täältä ja tasku ja hihat vanhasta pöytäliinasta.

Malli: Ottobre-lehden kolmen konstin mekko
Kankaat: Ottobre-shop

Malli: Ottobre-lehden kolmen konstin mekko vähän muokattuna.
Kankaat: Ottobre-shop

Mekon malli on syntynyt muutamaa kaavaa muokkaamalla.
Mekon kangas on Amy Butlerin vanhempaa mallistoa.

Vintti saa jäädä suloisen sekamelskan valtaan. Tänään täytyy ehtiä ommella vielä yhdet keväänvihreät legginsit pienemmälle keijukaiselle. Huomenna juhlitaan nimittäin erään suloisen keijun synttäreitä, joista on kuiskittu keijupoukamassa jo useamman viikon ajan;)

Olemme myös lähdössä lomailemaan pariksi viikoksi maisemiin, joissa kesämekkoja ei tarvita vielä pitkiin pitkiin aikoihin:)

Nyt siis villasukkien pareja etsiskelemään!
Sunna

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Meillä juhlitaan..

Huomenta ja hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Olen tällä viikolla ollut sisareni apuna pystyttämässä saamelaiskäsityönäyttelyä Espoon Karakallion monitoimitaloon. Esillä on perinteisiä saamenkäsitöitä monilta taitavilta tekijöiltä ja tänään saamelaisten kansallispäivänä luvassa muutakin ohjelmaa. Näyttely on avoinna 3.3. asti. Kannattaa käydä tutustumassa, jos liikutte noilla kulmilla:)

Kuvassa mm. Elle Valkeapään tekemiä hopea-/juurikoruja


Lajitellessamme näyttelyyn meneviä tavaroita ja asuja lapset innostuivat sovittelemaan lapinpukujaan. Tämä tapahtui iltahämärissä iltapuurojen syönnin jälkeen, joten kuvausajankohta ei ollut ihan paras mahdollinen..





Suurin osa puvuista ja asusteista on sisareni tekemiä tai yhteistyömme tuloksia.

Me lähdemme nyt valmistautuman saamelaisten kansallispäivän messuun..
Sunna



lauantai 5. helmikuuta 2011

Leikkien ja lekotellen

Taas näitä viikonloppuna, kun olemme lasten kanssa keskenämme kotosalla. Tänään olemme rakennelleet legoista linnunpesiä, nyrkkeilleet patakintailla, askarrelleet ja vähäsen ommelleetkin yhdessä.

Eilen päätin, että makuuhuoneemme kaipaa pientä piristystä. Tällä viikolla turkoosiksi maalattu ja yöpöydäkseni kaavailemani tuoli kaipasi kaverikseen jotain saman sävyistä..

.. niinpä nappasin keittiön seinään teipatun, esikoiseni piirtämän enkelimaalauksen ja kiikutin sen kehystämöön. Sain valmiin työn haetuksi jo samana päivänä ja tänään aamulla napsuttelin sen seinälle. Ompelin sängylle myös uuden tyynyn ihanasta turkoosikuvioisesta kankaasta, joka oli alunperin suunniteltu säästettäväksi leikkimökin verhoiksi. Nyt kangas saa palvella ainakin hetken tyynynä, kun leikkimökkikin on vielä suunnitteluasteella..



Kangas: Volksfaden

Lapset ovat askarrelleet viime päivinä innokkaasti ja erittäin omatoimisesti kasseja ja laukkuja paperista. Kappaleet on kiinitetty toisiinsa yleensä joko teipeillä tai pinneillä ja lopputulokset ovat olleet luovia ja hienoja, mutta eivät kovinkaan kestäviä.

Lupasinkin heille aamulla, että voimme ommella yhdessä kassit kankaasta. Ennenkuin olin saanut lauseen loppuun oli tilkkukassi jo levitetty lattialle. Jokainen sai valita omaan kassiinsa mieleisensä kankaat ja avustin ainoastaan ompelussa ja silittämisessä. Kasseista tuli taatusti mieluisammat näin, kun he saivat itse olla mukana tekemässä.



Pienimmälle pienin ja suurimmalle suurin.

Oliskohan jo aika luopua yöpuvusta..
Leppoisaa lauantaita:)
Sunna

perjantai 4. helmikuuta 2011

Oi Amy..

Täst vois päräyttää pari kuvaa, sanoi Limppu vetäessään aamulla päällensä uutta paitaansa..

Kävin parisen viikkoa sitten keskustan Eurokankaassa ja henkeni meinasi salpautua, kun huomasin valikoimaan saapuneet uudet värikkäät Amy Butler-kankaat. Tähän asti olen tilaillut kyseisiä kankaita netistä, mutta nyt oli ihanaa nähdä kaikki kuosit myös päivänvalossa.

Kyseisellä kaupunkireissulla minulla oli kaksi pientä ystäväistä mukanani säntäilemässä kangaspakkojen välissä toppapukuineen, joten nappasin mukaani vain tätä yhtä herkullisen väristä kangasta. Osan siitä olen jo ehtinyt käyttää tyynyyn, kun huomasin ostaneeni sitä liian vähän suunnittelemaani mekkoon.

Kangasta riitti kuitenkin vielä tähän paitaan, jota on tarkoitus käyttää kesällä pussishortsien kanssa. (Pussishortseja meillä kutsutaan varmuudenvuoksi housuhameeksi, ettei mekkotyttö saisi slaagia ja jättäisi niitä käyttämättä..)

Malli: Muokattu aiemmin nähdyistä mekoista.
Kangas: Amy Butleria Eurokankaasta + muista ompeluksista jääneitä tilkkuja tereiksi
Nappi: Tikata

Pussishortsit: Pomp de Lux

Paidan selkämyksessä loikkii kangasväreillä painettu pupu. Lisäksi olen ommellut siihen käsin tekstin NJOAMMIL, joka on saameksi jänis. Sisareni, jolle paitaa esittelin huomasi, että teema onkin ajankohtainen, kiinalaisen vuodenvaihteen ja juuri alkaneen jäniksen vuoden ansiosta:)


Mukaan kuviin pääsi myös Aksu II, joka on Limpun ja minun yhteinen ompeluprojekti viime vuodelta.

Ihanaista viikonloppua kaikille:)
Sunna