Kevään juhliin

Meinasin jo vallankin vaipua epätoivoon Ninnin kevätjuhlamekko-ompeluiden kanssa, mutta onneksi tämä päivä oli jo ompelurintamalla eilistä parempi.

Tänään on juhlittu esikoisen eskariryhmän kevätjuhlia ja päätin eilen, että on oikeus ja kohtuus, että Ninni saa uuden juhlamekon. Päätin testata erästä lehdestä löytynyttä kaavaa, mutta pian kävi ilmi, että kaava oli aivan liian leveä. Valitettavasti en hylännyt kaavaa riittävän ajoissa. Ehdin jo leikata kankaat ja ommellakin ennenkuin huomasin, ettei siitä mitään tule. Kun Kirsikkakin kävi toteamassa tilanteen toivottomuuden, heitin puolivalmiin mekon tilkkukoppaan. Kankaista ei tullut mekkoa, mutta ehkä joskus vielä vaikka kukkaro;).

Tänään juhlista kotiuduttuamme otin härkää sarvista ja aloitin mekkoprojektin uudestaan. Nyt aloitin urakan valitsemalla värikkäitä kankaanpalasia, jotka ovat jääneet tähteeksi muista ompeluksistani. Malli muokkautui kuin itsestään ompelun edetessä ja lopputuloksesta tuli niin onnistunut, että pystyn jo unohtamaan eiliset ankeat fiilikseni.

Ninni nöpöläinen oli myös oikein tyytyväinen tyttönen hääräillessään uudessa mekossaan omassa valtakunnassaan.

Kankaat ovat pääosin tilkkupussistani. Kukkakangas on kierrätyskangas huuto.netistä.

Malli on oma.

Onneksi elämä on yhtä kevätjuhlaa ja mekoille on tarvetta huomennakin!

Sunna

Iltapuhde

Sama virsi.

Kiire kiire. Jatkuu, vaikka piti loppua.

Onneksi on mukava ystävien täyteinen viikonloppu takana <3.

Synttärit, yövieras, "ompeluseurat", Lintsi, ja mahtui sinne väleihin myös ikkunan pesua ym. puuhastelua.

Käsityöt ovat viimeaikoina jääneet vallan muiden puhteiden varjoon.

Ompeluriippuvuus on kuitenkin olemassa, joten onneksi on trikoo-ompelu ja valmiit hyvät kaavat.

Eilen illalla ompeluhimo taltutettiin alla olevaa mekkoa ompelemalla.

Olen aikaisemmin esitellyt tekemiäni mekkoja täällä, joissa on osassa käytetty pohjana samaa kaavaa.

Kaava on oma.

Kangas on hyvin joustavaa paksua trikoota Eurokankaasta. 

Täytynee tehdä lisää, sillä viime kesän mekot olivat hurjan kovassa käytössä (ja ovat varmasti jatkossakin).

Ehkäpä näette pian lisää erilaisia variaatioita...

Aurinkoisempaa loppupäivää!

Kirsikka  

Paras päivä ikinä

Tänään aamulla, heti  herättyämme pakkasimme pannarit ja pillimehut kassiin ja hurautimme keväiselle piknik-retkelle Porvooseen.  Sää oli mitä ihanin, eikä kaupunki tälläkään kertaa tuottanut pettymystä. Ehdin pikaisesti pyörähtää vanhassa kaupungissa pikku putiikeissa, söimme jäätelöä joen rannassa ja pidimme piknikkiä kivassa leikkipuistossa, jossa oli paljon hyviä kiipeilypuita. 

Ninni nautiskeli saamastaan huomiosta, kun hän kärryytteli pitkin mukulakivikatuja isotätinsä vanhoissa rattaissa. Porvoossa oli sattumalta vanhojen menopelien messut, joten kärryvalintamme meni sikälikin nappiin:).

Kotona istuttelimme vielä Limpun kanssa kesäkukkasia sinne tänne. Pohjoisten kasvillisuusvyöhykkeiden tyttönä olen ollut hiukkasen ihmeissäni kukkaistutuksineni, mutta en onneksi enää ihan niin epätoivoinen kuin vielä viime keväänä. 

Myös  Ninni on osoittanut innostuneisuutta puutarhan hoitoa kohtaan ostelemalla siemenpusseja jokaisella K-Rauta tai kukkakauppa keikallamme. Tänään saimme vihdoin istutetuksi Ninnin hajuhernetaimiston pihamaalle ja jäämme jännityksellä odottamaan kasvun ihmettä:). 

Kuvassa Limpulla on päällään Vappu-mekkonsa parin vuoden takaa. Mekko on ommeltu Ottobren kolmenkonstin-mekon kaavalla ja kankaat on ostettu Ottobre-shopista.

Ennen nukahtamistaan Limppu sanoi vielä moneen kertaan, että päivä oli 'paras päivä ikinä'. 

Suloista sunnuntaita!

Sunna   

Vauhdikasta ja värikästä elämää

Elämästämme ei ole viimeisen viikon aikana puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Blogissa sen sijaan on elelty hiljaiseloa ja nekin vähäiset päivitykset, joita olen tänne ehtinyt tehdä ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen bloggerin ongelmien vuoksi. 

Kirjoittelin jo aiemmassa postauksessa leikkimökki-projektimme etenemisestä. Mökki on nyt viimeistä silausta vaille valmis ja sisustuspuuhat ovat vieneet minut mennessään.

Olen kaivellut kaikki vanhat maalipurkit kaapeista ja olohuoneemme on saanut toimia maalarinverstaanamme. Kunnostimme leikkimökkiin vanhan nukensängyn, jonka pappani on tehnyt minulle lapsuudessani. Sänky sai uuden pinkin värityksen. Suunnittelimme lasten kanssa yhdessä siihen tilkkupeiton, jonka sitten ompelin kasaan. Laitoin jo aiempaan postaukseen kuvan valmiista peitosta. Kuva kuitenkin katosi täältä ja samoin on käynyt nyt myös peitolle. Voisikohan siitäkin syyttää bloggeria;)

Suunnitteluun sain apua koko kolmikolta.

Kunnostin leikkimökkiin myös pari Ikeasta aikoinaan ostettua pikkutuolia. Toisesta tuolista tuli raikkaan vihreä ja toisesta hennon lila. Ompelin tuoleihin uudet pehmusteet kierrätyskankaista. 

Tänään mökkiin muutti uusi odotettu asukas, Sopu, suloinen Paapii-pehmo. Toivottavasti nimi on enne ja elokin mökissä sujuu sopuisasti.

 

Tee se itse ompelupaketti: Paapii

Nyt minua huudellaan iltapalalle, joten pitemmittä pulinoitta mukavan viikon toivotukset!

Sunna

Kevätkeijulle ja ikätoverille

Täällä on näköjään myöskin jouduttu bloggerin uhriksi, kun Sunnan viimeisin päivitys on tipotiessään ja joitain kommenttejakin on hävinnyt :(.

Höh.

Vuosi sitten meillä oli jännät paikat, kun odottelimme kahdelta ystäväperheeltämme iloisia vauvauutisia.

Molemmilla oli sama laskettu aika. 

Uutiset eivät tulleet ihan samana päivänä, mutta eivät luonnollisesti kuitenkaan kovin kaukana toisistaan.

Nyt ovat vuorossa ikätoverien ensimmäiset synttärit.

Aiemmin esittelin kummityttöni mekon ja kerroin tekeväni pikkusiskolle samanlaisen.

Ensimmäisissä kuvissa on lupaamani kuva pikkusiskokevätkeijun mekosta.

Seuraavissa kuvissa samalla rytinällä valmistamani toinen mekkonen, 

jonka veimme juuri tänään toiselle pienelle 1-vuotiaalle.

Nyt tulee valitettavasti taas tylsiä tasokuvia.

Ihmettelette varmaan, että onko tällä ompelijattarella kankaissaan enää muita värejä kuin lila tai muita tummia sävyjä.

Totta on, että minulla on tällä hetkellä aika monta lilaa kangasta.

Satuin käymään Eurokankaan uudessa lippulaivamyymälässä hetki avajaisten jälkeen.

Yksi palalaareista oli pullollaan ihania ohuita puuvilloja ja sekoitekankaita lähinnä erilaisissa lilan sävyissä, mutta myös harmaata ja ruskeaa. En vaan voinut jättää niitä sinne, sillä olen turhan monta kertaa käynyt penkomassa laareja löytämättä mitään inspiroivaa. Kankaita lähtikin mukaan monta monituista metriä, sillä täytyy myöntää, että lila viehättää minua. Ehkä elämäni ensimmäisen kerran.

Joten niitä kankaita täällä tuhoillaan.

Viihtyisää Euroviisuiltaa!

Pidetään Suomelle peukkuja!

Kirsikka

Valkovuokot, kesäinen mieli ja uusi banneri

Kirmasimme kuvausmatkalle 200 metrin päähän pieneen puistikkoon.

Kuvista syntyi uusi banneri.

Leppoisaa äitienpäivän illan jatkoa!

Sunna & Kirsikka

Bambia toiveesta

Täällä tuskaillaan samaa, kuin Sunnalla.

Vuorokaudesta loppuvat kertakaikkisesti tunnit kesken!

Pahinta kiirettä kestää toivon mukaan kuitenkin enää alle viikko, joten pian saan taas nauttia normaalista arjesta, kesän tulosta ja käsillä tekemisestä.

Alla on kuva mekosta, jonka ystäväni ja kummityttöni äiti tilasi esikoiselleen (siis kummitytölleni) pikkusiskon tulevia juhlia ajatellen. Olen ommellut mekkoa kaiken kiireen keskellä pienissä erissä jo muutaman viikon ajan. 

Bambia toivottiin, sillä se on tällä kertaa juhlien teemana. Pikkusisko kevätkeiju saa myös omansa, mutta mekko on vielä kangaspalana. Pikkuneidit ovat kuulemma menossa valokuvaukseen mekot päällä, joten ei tiedä, vaikka saisin tännekin yhden niistä kuvista!?

Kaava on vanha tuttu ja ihka oma.

Kankaana ihanan kepeä puuvilla Eurokankaan palapuolelta.

Bambi-kuvion keltainen puuvillakangas Tildaa Sinooperista.

Napit Tikata Oy:stä.

 On ollut sen verran kiirusta, etten edes muista, milloin olen viimeksi käynyt saunassa, vaikka olen aina tykännyt saunoa vähintään pari kertaa viikossa. Nyt lähdemme kuitenkin saunaan hieman rentoutumaan...ihanaa!

Palaan tänne blogiin taas ensiviikolla, joten...

Hyvää viikonloppua sekä eritoten oikein hyvää tulevaa äitienpäivää kaikille äideille!

Kirsikka

Ei tullut pinkkiä

Nyt jos koskaan tarvitsisin vuorokauteen muutaman lisätunnin. Blogikin on ollut ihan hunningolla ja eräskin ystäväni on tunnustanut käyneensä täällä monta kertaa päivässä kurkkaamassa, olisiko tänne päivittynyt lisää kuvia mökkiprojektista.

Tässä siis tämänhetkistä tilannetta. Seinät ja katto ovat paikoillaan ja maaliakin on jo sudittu sinne tänne. Mökistä ei tullut pinkkiä, niinkuin kaksi kolmasosaa tämän perheen naisväestä olisi toivonut, vaan päädyimme tummanharmaaseen väritykseen.

Äitienpäivälahjaksi toivoin mökkiin lattialautojen asennusta ja vaaleanharmaa lattiamaalikin on jo ostettuna, joten elän toivossa rakennusprojektin etenemisen suhteen. Toivomme saavamme mökin tämän kuun aikana kuntoon, jotta voimme pitää sen viralliset avajaiset Ninnin synttäreiden yhteydessä kesäkuun alussa, jolloin siis luvassa lisää kuvia:).

Malttamattona luonteena ehdin jo viime viikonloppuna hankkia leikkimökin kuistille istutettavat pelargonit. Ne saavat tuoda mökkiin pilkahduksen sitä hartaasti toivottua pinkkiä. Pakkasöiden pelossa olen kantanut näitä kukkaparkoja edestakaisin ulos ja sisään. Onneksi nyt on luvattu taas lämpenevää säätä, joten pian pääsemme istutuspuuhiin pienten multasormieni kanssa.

Viikonloppuna vietämme esikoisen kaverisynttäreitä ja taitaa olla korkea aika ruveta suunnittelemaan tarjoiluja ja askartelemaan mailoja sanomalehdestä:)

Ihanaa ja juhlavaa loppuviikkoa kaikille äideille ja muille sankareille!

Sunna