torstai 26. heinäkuuta 2012

Jumpsuit x 3

Lempivaatteeni, kaikkia mekkoja, villapaitoja ja takkeja kivempi, sanoi Limppu saatuaan vaaleanharmaan haalarin ekaa kertaa päälleen. Enpäs olisi arvannut, että samaa mieltä oli myös esikoispoikani, jolle oli samantien ommeltava omansa. 

Trikookankaita on kuin huomaamatta alkanut kertyä nurkkiin ja uusin Ottobre-lehti kolahti kuin tilauksesta postilaatikkoon muutama viikko sitten. Lehdessä oli monta kivaa ohjetta ja päätin jo samana iltana kokeilla trikoohaalarin ompelua.  EK:n palalaarista mukaan tarttunut napakka trikoo sopi tarkoitukseen kuin nenä päähän. Sopiva vetoketju löytyi Hakaniemen hallin Punaisesta langasta. Tähti-applikaation ompelin Pariisista saamastani tuliaskankaasta, kiitos Kirsikka:)   

Eihän sitä voi olla muuta kuin onnellinen, kun tokaluokkalainen esikoispoika haluaa käyttää äidin ompelemia vaatteita. Lähdimme siis yksissä tuumin kangaskauppaan ja poika sai  itse valita haalariin värit. Ohut college-kangas löytyi EK:sta pakalta ja sopivan pitkä ja oikean sävyinen vetoketju Nappitalosta. Tämä haalari syntyi vielä ensimmäistäkin nopeammassa tahdissä, niin innokas apuri istui kaiken aikaa vieressäni nuppineuloja ojennellen:)

Ja nyt voitte varmaan arvata, ettei kahta ilman kolmatta. Eihän Ninniä voinut jättää ilman haalaria, kun isommatkin saivat omansa. Tässä vaiheessa olin ollut jo kaukaa viisas ja ostanut vetoketjut ja resorit varastoon. Isoveljelle ostettua tummanharmaata kangasta oli niin reilusti, että siitä syntyi vielä yksi haalari pienimmälle siskolle, pinkein tehostein kuinkas muuten.    
Kankaat: Eurokangas
Kaava: Ottobre 4/2012 (Haalarin nimeä on voinut tarkistaa, kun lehti on lähtenyt jo Kirsikalle lainaan.) 


Puputytön haalarin etumukseen applikoin pupusen. Applikaatioon otin vaikutteita leikkimökistä löytyvästä Atomic sodan pupukortista.

Kuluneiden parin viikon aikana mökkeillessämme olen täysin vakuuttunut näiden "kokonaisasujen" kätevyydestä, varsinkin tällaisena epävakaisena kesänä. Illan viiletessä ei hyvällä tahdollakaan tarkene pelkissä kesähepeneissä.  Jopa mieheni katseli kateellisena,  läpsiessään sääskiä sääristään,  lastensa asuja, jotka suojasivat hyvin myös niskat ja nilkat. 


Kaikesta haalarihehkutuksesta huolimatta voin luvata, ettette ainakaan vielä seuraavassa postauksessa joudu ihastelemaan meidän perheen aikuisväestöä "kokonaisasuissaan";)

Mukavaa viiikkoa ja lomaa kaikille!
Sunna

6 kommenttia:

  1. Ihanat. Hauskaa, että myös puvut ovat jotenkin mekkotehdas-tyylisiä vaikka ihan toisesta maailmasta. :)

    VastaaPoista
  2. vannomatta paras ;) Mäkin vannoin, etten IKINÄ vilkaisekaan aikuisten jump suiteja päin, mutta jonkin aikaa sitten oli NÄIN lähellä etten ostanut, kun oli 70% alessa ja kaikkea... No, katsotaan kuinka käy! :D

    VastaaPoista
  3. Hei Kirsikka ja Sunna! Olen ihaillut jo kauan tätä teidän blogia ja teidän hienoja ompeluksia! On ehdottomasti yksi lempiblogeistani,vaikka en juurikaan ompele :).Kun on silmää kauneudelle ja vielä taitoa toteuttaa niitä ,vain taivas on rajana!Ja todella kauniit kodit teillä molemmilla myös on.Jaksaa arkea pyörittää,kun käy piipahtamassa välillä teidän ihastuttavassa blogissa!Kaikkea hyvää toivottaen Paula kainuusta

    VastaaPoista
  4. Ai hitsin vitsi miten kivoja. ja tuntuvat toimivan vähän isommillakin lapsilla, kuin taaperoilla. Olen miettinyt noiden ompelua meidän pojille lehden tulosta saakka. Pitäisiköhän ihan oikeasti edetä mietinnästä toiminnan tasolle?

    VastaaPoista